Kiinteistöliitto nosti elokuussa 2026 esiin parvekekaiteiden turvallisuusriskit taloyhtiöissä. Taustalla ovat vakavat onnettomuudet, joiden jälkeen on alettu kysyä ääneen kenen vastuulla rakenteet oikein ovat. Syyskauppakausi on juuri käynnistymässä, ja asuntonäytöillä käydään ahkerasti. Hyvä hetki siis miettiä, mitä parvekkeesta kannattaa katsoa ennen kuin tekee tarjouksen.
Mitä silmä näkee näytöllä
Näytöllä on helppo hurahtaa keittiön pintaremonttiin tai pohjaratkaisuun. Parveke jää usein sivurooliin. Se on virhe.
Katsele ensin kaiteita. Heiluvatko ne kun niihin nojaa kevyesti? Liitos rakenteeseen on juuri se kohta, jossa ongelmat yleensä piilevät. Ruosteen jäljet betonirakenteiden pinnalla tai kaiteen kiinnityskohdissa kertovat, että kosteus on päässyt tekemään työtään pitkään.
Katso myös lattiapinta. Onko se kalteva oikein päin eli poispäin rakennuksesta? Vesi joka jää seisomaan parvekelaatoituksen päälle hakeutuu lopulta rakenteisiin. Halkeamat laattapinnalla tai saumauksen puuttuminen kokonaan ovat merkki huoltamattomasta rakenteesta.
Lasikaide ei tarkoita uutta eikä turvallista
Uudemmissa taloissa yleisin kaidetyyppi on alumiinirunkoinen lasikaide. Se näyttää siistiltä ja on monessa kohteessa hyvin toteutettu. Mutta se ei tarkoita, että kaide olisi automaattisesti kunnossa.
Vantaan Tikkurilassa sattui kesällä 2026 onnettomuus, jossa kerrostalon seitsemännen kerroksen parvekkeen kaiteen lasi rikkoutui. Nuori nainen putosi ja kuoli. Tukesin ylitarkastaja Petri Kulmalan mukaan kaide ei ollut lainmukainen. Onnettomuutta tutkivat yhdessä poliisi, Tukes ja Onnettomuustutkintakeskus. Rikosepäilyä ei ole ilmennyt.
Kulmala totesi Iltalehdessä, että samankaltaisia kaiteita on käytössä Suomessa yleisesti erityisesti uudemmissa taloissa. Kaiteissa käytetään tyypillisesti laminoitua tasolasia tai laminoitua karkaistua turvalasia. Onnettomuuskaiteessa petti laminoitu tasolasi. Kulmala muistutti myös, että kohdekohtaisia eroja on vaikka valmistaja olisi sama. Samankaltaisia onnettomuuksia, joissa lasitettu kaide on rikkoutunut ja aiheuttanut jopa kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, on Tikkurilan lisäksi tapahtunut myös muualla Suomessa.
Ostajan kannattaa siis muistaa, että uusi rakennus ei ole tae turvallisesta kaiteesta. Lasikaiteen kohdalla kannattaa erityisesti tarkistaa, onko kaide asennettu asianmukaisesti ja onko sille dokumentaatio.
Asiakirjat kertovat enemmän kuin silmämääräinen katselmus
Pyydä isännöitsijäntodistus ja viimeisin kunnossapitotarveselvitys ennen tarjouksen jättämistä. Niistä selviää onko parvekkeisiin kirjattu korjaustarpeita tai onko remontti jo suunnitteilla. Mikäli kyseessä on uudehko rakennus jossa lasitetut kaiteet, ei kunnossapitotarveselvitys riitä. Sen sijaan on hyvä nostaa asia esille ja vaatia selvitystä siitä, onko kyseisen rakennuksen parvekeratkaisun turvallisuutta selvitetty.
Yhtiökokousten pöytäkirjat ovat kultaa. Jos parvekeaihe on noussut esiin kokouksissa viimeisen parin vuoden aikana, se näkyy sieltä. Sama koskee hallituksen teettämiä kuntoselvityksiä.
Tarkista myös onko taloyhtiö teettänyt kuntoarvion ja koska se on tehty. Vanha kuntoarvio voi olla jo vanhentunut tieto varsinkin jos rakennus on 1960-1980-luvulta, jolloin parvekerakenteet alkavat olla iässä jossa ongelmia tyypillisesti ilmenee.
Kenen vastuulle korjaukset kuuluvat
Tämä on kysymys, johon moni ostaja ei osaa varautua. Parveke on yleensä taloyhtiön rakenteellinen osa. Taloyhtiö vastaa parvekkeen kantavista rakenteista, vedeneristyksestä ja kaiteista. Osakkaan vastuulle jää tyypillisesti parvekkeen sisäpuoli eli lattialaatoitus ja seinäpinnat, mutta tämä vaihtelee yhtiöjärjestyksestä riippuen.
Kiinteistöliiton blogi nosti esiin myös tilanteen jossa edellinen asukas on tehnyt muutostöitä. Jos aiempi osakas on esimerkiksi asentanut parvekelasituksen tai muuttanut jotain rakenteessa, kunnossapitovastuu näistä muutoksista siirtyy tyypillisesti uudelle osakkaalle kaupan myötä. Mutta poikkeuksiakin löytyy, varsinkin tilanteessa, jossa esimerkiksi taloyhtiö on päättänyt hankkia parvekelasitukset kaikkiin parvekkeisiin. Tämä on tärkeä yksityiskohta, joka kannattaa selvittää mieluummin etu- kuin jälkikäteen. Vahingonkorvausvastuu voi silti jäädä aiemmalle osakkaalle vanhentumisaikojen puitteissa, mutta käytännössä tämä voi olla vaikea enää selvittää vuosien jälkeen.
Jos taloyhtiöllä on parvekeremontti suunnitteilla tai kirjattuna tuleviin korjauksiin, se tarkoittaa tulevaa vastikkeen korotuspainetta. Selvitä onko remontille rahoitus jo olemassa vai tuleeko se rahoitettavaksi lainalla.
Viisi asiaa jotka kannattaa tarkistaa aina
- Kaiteiden kiinnitys – kokeile kevyesti heiluttamalla, katso ruosteen jäljet liitoskohdista
- Lasikaiteet erityishuomiolla – pyydä dokumentaatio asennuksesta ja tarkista onko kaide hyväksytty asianmukaisesti
- Parvekelattian kallistukset – veden pitää kulkeutua pois, ei jäädä seisomaan
- Betonirakenteiden kunto – lohkeamat ja raudoitteiden näkyminen pinnalla ovat vakavia merkkejä
- Kunnossapitotarveselvitys ja yhtiökokousten pöytäkirjat – onko parveke mainittu korjaustarpeissa
- Aiempien osakkaiden muutostyöt – onko parvekelasitus tai muu lisäys tehty asianmukaisesti ja onko sille lupa
Näytöllä ei pysty kaikkea näkemään
Pintakatselmuksella pystyy havaitsemaan selvimmät ongelmat. Rakenteiden sisäinen kunto on eri asia. Jos kohde on kiinnostava mutta epäilyttää, rakennustekninen kuntotarkastus ennen tarjousta tai kauppaa ehtona on se tapa jolla saa todellisen kuvan tilanteesta.
Mietitkö asunto-osakkeen ostamista?
OUN® tekee asunnonostajille riippumattomia analyysejä ilman myyjä- tai muitakaan sidosryhmäkytköksiä. Jos haluat että joku käy asiakirjat läpi kanssasi ennen päätöstä, olemme sitä varten.
OUN® lukee kohteen asiakirjat puolestasi ja toimittaa selkokielisen analyysin 24 tunnissa. Olemme 100% sinun puolellasi – emme myy asuntoa kenellekään.
